Taas on ollut rauhallinen viikko ilman sen ihmeempiä tapahtumia. Harkka etenee omaa varsin hidasta tahtiaan. Viimeiset kaksi viikkoa sain viettää aivan ihanien asiakkaiden kanssa heidän talossaan. Nämä viisi hurmaavaa henkilöä ottivat oma-aloitteisesti kontaktia pieneen suomalaiseen harhjoittelijaan, eikä kielimuurista ollut tietoakaan (vain yksi asiakkaista puhui). Minua otettiin kädestä kiinni ja vietiin kävelylle, heitettiin pallolla (hyvin lempeästi) ja yksi miehistä tervehti minua joka aamu nauramalla ja taputtamalla käsiään. Taisivat ihan tykätä musta ja minä kyllä tykkäsin heistä aivan tosi paljon. Maanantaina joudun menemään uuteen paikkaan ja tutustumaan uusiin työntekijöihin ja asiakkaisiin. Nyyh...
Eilen oli tarkoitus mennä katselemaan Kurionin raunioita, mutta sää päätti yht'äkkiä heittää löylyä ja taas kerran oltiin kolmenkymmenen asteen paikkeilla. Matkalle lähdettiin, mutta kun kaikki bussit tuntuivat olevan myöhässä ja molemmat matkaajat alkoivat väsyä ja ärsyyntyä ennen kuin oltiin päästy pois Limassolin keskustasta päätimme siirtää raunioretket viileämmälle päivälle hamaan tulevaisuuteen. Kurionin sijasta kävimmekin etsimässä tuliaisia. Kun sitten kädet olivat täynnä muovikasseja, joista pursuili pesusieniä, oliiviöljysaippuaa ja ikoneja, oli aika lähteä kämpille ja viettää rauhallinen lauantaipäivä siivoamisen parissa.
Viikkoon on tuonut lisämausteensa kotoa kuuluneet uutiset. Mummuni on aika heikossa kunnossa, mikä on saanut ajattelemaan kotiinpaluuta ja läheisiä. Onneksi mulla on ihania ystäviä Suomessa ja ympäri maailmaa, jotka ovat ottaneet vastaan avautumisia ja tarjonneet tukea. On inhottavaa olla näinkaukana kotoa kun tietää että siellä ei kaikki ole ihan hyvin.
Enää on viisi viikkoa jäljellä, ensi viikolla tulee kaksi kuukautta täyteen. Enää ei pitkään tarvitse täällä palmupuun varjossa olla. On alkanut olla semmoinen olo, että tätä saarta on nähnyt jo ihan tarpeeksi. Suoraan sanoen alkaa kyllästyttää täällä oleminen. ehkäpä se on ohi menevää ja ennen loppua löytyy vielä innostusta, mutta sen näkee sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti